- Arviointimenettelyn käynnistyminen johtuu nimenomaan taloussyistä, ei palvelujen laadusta tai riittämättömyydestä, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialuejohtaja Tero Järvinen sanoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa alueen saama valtionrahoitus ei riitä siihen, että he voisivat pitää yllä vanhaa palvelurakennetta.

Myös Kymenlaakson hyvinvointialueen tiedotteessa korostetaan, että arviointimenettely johtuu talouden tasapainottamisesta.

- Tätä me olemme jo osanneet odottaa, koska emme pysty rahoituksen valuvian vuoksi lakisääteisessä määräajassa kattamaan syntyneitä alijäämiä. Päätös ei siis ole meille yllätys ja odotamme avoimin mielin yhteistyötä arviointiryhmän kanssa, Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen sanoo tiedotteessa.

ARVIOINTIMENETTELYÄ varten ministeriö asettaa arviointiryhmät, joihin nimetään jäsenet hyvinvointialueelta, valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä ja sisäministeriöstä. Puheenjohtajaksi valtiovarainministeriö kertoo nimeävänsä alueesta ja ministeriöistä riippumattoman ihmisen.

Arviointiryhmä tekee ehdotukset hyvinvointialueen talouden tervehdyttämiseksi sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen järjestämisen edellytysten turvaamiseksi tarvittavista toimista.

Arviointiryhmät nimetään elokuussa ja ne aloittavat työnsä syyskuun aikana. Tavoitteena on, että arviointiryhmien työ saadaan päätökseen ensi kesän alussa.

Arviointimenettely rajoittaa hyvinvointialueen omaa päätösvaltaa.

- Rajoitusten tarkoituksena on estää alueen taloudellisen tilanteen heikentyminen arviointiryhmän työn aikana ja varmistaa, että arviointiryhmän toimenpide-ehdotuksia noudatetaan koko toimenpideohjelman ajan, ministeriön tiedotteessa sanotaan.

Arviointiryhmän tulee ottaa työssään kantaa aluejakoselvityksen käynnistämiseen. Jos alue ei näytä selviävän tehtävistään, se voidaan yhdistää muihin alueisiin.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 12.06.